Raskaus, synnytys ja varhainen vuorovaikutus

Aihealueita, joissa voimme olla avuksi:

Varhainen vuorovaikutus ja kiintymyssuhde

Varhainen vuorovaikutus vanhemman ja lapsen välillä on hyvin merkityksellinen tunnesuhde. Se muodostaa perustan tuleville ihmissuhteille, vahvalle itsetunnolle ja empatiakyvylle. Lapsi haluaa tutkia ympäristöään, oppia uutta ja leikkiä, kun hänellä on turvallinen olo ja vakaa varhainen vuorovaikutus. 

Hyvä vuorovaikutus näkyy vanhemman herkkyytenä lapsen viesteille, myötätuntoisuutena ja kykynä tunnistaa ja jakaa lapsen tunnetiloja. Varhainen vuorovaikutus rakentuu arjen yhteisissä hetkissä, ja antaa lapselle turvallisuutta ja luottamuksen vanhempiinsa.

Varhaiset kiintymyssuhdemallit muodostuvat ensimmäisten elinvuosien aikana ja ovat pysyviä käsityksiä maailmasta ja ihmissuhteista. Kiintymysmalli on biologisesti perusteltu ja aktivoituu stressitilanteissa, kuten erossaolossa. 

Turvallinen kiintymyssuhde mahdollistaa luottamuksen, tunteiden ilmaisun ja myönteisen vanhemmuuden, kun taas epävarmat kiintymyssuhteet voivat vaikuttaa aikuisiällä ihmisen kykyyn luottaa ja ilmaista tunteitaan.

On tärkeää muistaa, että varhaista vuorovaikutusta eivät luo ainoastaan vanhemmat, vaan se syntyy yhteydestä läheisten kanssa: isovanhemmat, ystävät, kummit, varhaiskasvatus ja muut tukiverkostot ovat tärkeitä. 

Jos vuorovaikutuksessa ilmenee haasteita, vanhemman ei tarvitse jäädä yksin. Tarjoamme Tunnetilassa asiantuntevaa apua varhaiseen vuorovaikutukseen ja turvallisen kiintymyssuhteen rakentamiseen.

Raskaus ja raskauteen liittyvät tunteet 

Positiivinen raskaustesti ja raskaus siitä eteenpäin herättää monenlaisia tunteita, kuten iloa ja jännitystä, mutta yhtä usein myös epävarmuutta ja pelkoa. On normaalia tuntea ristiriitaisia tunteita ja pohtia, miltä tuleva vanhemmuus tai perheen entisestään kasvaminen tuntuu. 

Aiemmat elämänkokemukset, mahdollinen ahdistus- tai depressiotaipumus, omat ja kumppanin kiintymyssuhteet, mahdolliset keskenmenot, raskauden keskeytykset, seksuaalisuuteen liittyvät kysymykset, parisuhde ja sen haasteet, synnytyspelko, raskausdiabetes ja raskauden aikaiset mielialaongelmat vaikuttavat siihen, miltä tuleva vanhemmuus tuntuu. Synnytyspelko voi varjostaa toivottuakin raskautta.

Synnytyspelko

Synnytyspelko on yleistä, jopa 6-10 % odottajista pelkää synnytystä niin paljon, että se kuormittaa valmistautumista vanhemmuuteen. Pelottaa voi kontrollin menetys, kipu, aiemmat kokemukset tai huoli omasta tai vauvan selviämisestä. 

Ensisynnyttäjän pelko on erilaista kuin uudelleensynnyttäjän, ja molemmissa on avuksi puhua synnytykseen liittyvistä tunteista ja valmentautua tulevaan asiaan perehtyneen ammattilaisen kanssa. Myös erilaisista kehollisista harjoitteista on apua synnytykseen valmistautuessa.

Olemme erikoistuneet synnytyspelon tehokkaaseen hoitoon ja autamme valmistautumaan turvallisesti synnytykseen sekä vanhemmuuteen.

Synnytykseen ja vanhemmuuteen valmistautuminen

Valmistautuminen synnytykseen ja vanhemmuuteen käynnistyy jo kuin toive vanhemmuudesta herää tulevien vanhempien mielessä. Tästä voi olla vielä pitkä matka siihen, kun vauva oikeasti on perheessä. 

On normaalia tuntea jännitystä tuntemattoman edessä, mutta myös iloa ja odotusta. Tunnetilassa voit saada asiantuntevaa tukea kaikenlaisten tunteiden käsittelyyn raskauden ja synnytyksen suhteen.

Traumaattinen synnytys ja tunteet

Synnytys ei useinkaan mene juuri niin kuin olisi toivonut. Useimmat ovat kuitenkin tyytyväisiä synnytykseen. Joskus synnytys kuitenkin on traumaattinen kokemus. Synnytyksessä on silloin tapahtunut jotain, joka ylittää synnyttäjän ja/tai toisen vanhemman käsittelykapasiteetin. 

Synnytyksessä on voinut tapahtua jotain ennakoimatonta, vauva tai synnyttävä on voinut olla vaarassa. Toisinaan taas trauma on tapahtunut synnyttäjän mielessä, vaikka ulkopuolelta arvioituna synnytys on mennyt normaalisti.

Traumaattisen synnytyksen käsittely vaatii aina erityistä huomiota ja tukea, sillä käsittelemättömänä traumaattinen synnytyskokemus voi vaikeuttaa kiintymyssuhteen syntymistä pitkäksi aikaa. Vauva voi tuntua vieraalta tai häneen voi olla vaikea muodostaa myönteistä suhdetta. (lue lisää: Kun vauva ei tunnu omalta).

Tarjoamme kriisiterapiaa traumaattisen synnytyksen käsittelemiseksi, jo muutama tapaaminen voi riittää. EMDR-terapialla on saatu erinomaisia kokemuksia synnytystrauman  käsittelyssä ja meillä useammalla terapeutilla on EMDR-koulutus.

Synnytyksen jälkeinen mielialaoire

Synnytys on vahva fyysinen ja psyykkinen mullistus keholle ja mielelle. Synnytyksen jälkeen on siis aivan normaalia, että tunteet vaihtelevat laidasta laitaan ja alkuun voi olla vaikea erottaa, mikä on asiaankuuluvaa baby bluesia ja mikä taas mielialaoireilua, johon olisi hyvä saada ulkopuolista tukea. 

Vauva-aika on itseasiassa naisen elämän todennäköisin aika kärsiä mielialaoireista, mutta myös toisen vanhemman oireilu on yleistä. Mielialaoireilu voi ilmentyä mielialan nopeilla vaihteluilla, alavireisyydellä ja masennuksen tunteilla, mutta yhtä yleisiä ovat erilaiset ahdistus- ja pelkotilat. 

Hyvin huolestuttavilta voivat tuntua erilaiset pakko-oireet ja -ajatukset, mutta myös ne ovat melko tavallisia synnytyksen jälkeen. Joskus voi myös tuntua siltä, että vauva ei tunnu omalta tai tunteet ovat ristiriitaisia.

Koska vanhempien mieliala ja jaksaminen vaikuttavat suoraan vauvan hyvinvointiin, varhaisen vuorovaikutuksen rakentumiseen ja parisuhteeseen, on apua saatava nopeasti, jos huolet heräävät ja olo tuntuu turvattomalta. 

Jo muutama tapaaminen voi selkiyttää tilannetta. Meidän terapeuttimme ovat täällä tarjoamassa tukea ja hoitoa näiden mielialahaasteiden käsittelemiseksi.

Jatkuva tuki vanhemmuuden matkalla

Tunteiden käsittely ei pääty synnytykseen – vanhemmuuden kysymykset jatkuvat läpi elämän. Olipa kyseessä kysymykset parisuhteesta, omasta jaksamisesta tai vanhemmuuden tuomista tunnemyrskyistä, olemme täällä tarjoamassa tukea ja ohjausta matkallasi.

Raskauden ja synnytyksen herättämät tunteet ansaitsevat ymmärrystä ja käsittelyä. Aiheeseen perehtyneet asiantuntijamme ovat täällä auttamassa sinua käsittelemään näitä tunteita rakentavalla tavalla.